Paaritaksit suorittavat kiireettömiä potilassiirtoja. Paaritaksia voidaan käyttää kaikissa sellaisissa potilaiden siirtokuljetuksissa, joihin ei liity riskiä ja joissa potilaalle ei tarvitse tehdä kuljetuksen aikana hoidollisia toimenpiteitä. Paaritaksit toimivat muuna aikana pääsääntöisesti luvanvaraisessa henkilöliikenteessä.

Paaritaksilla tehtävää potilassiirtoa voidaan harkita, jos kuljetus suuntautuu laitoksesta kotiin tai enintään samantasoiseen laitokseen. Potilas ei ole ollut hoidossa sydämen tai hengityselinten sairauden tähden. Potilaalla ei koko hoitojakson aikana ole ollut peruselintoimintojen häiriötä. Tai potilasta hoitaneessa laitoksessa ei ole ollut valmiutta- esim. ympärivuorokautista lääkäripäivystystä äkkitilanteiden hoitamiseen, jolloin sitä ei ole mielekästä edellyttää myöskään siirron aikana.
(Maaret Castren: Ensihoidon perusteet)

Paaritaksi voi olla farmarimallinen tai kooltaan suurempi tilataksi, joka tarvittaessa kuljettaa paaripotilaan. 
Paaritaksin tilaavat pääasiassa sairaalat sekä terveyskeskukset potilaille, joiden täytyy matkustaa makuuasennossa.

Paaritaksinkuljettaja vie potilassiirroissa potilaan aina turvallisesti ja ammattitaitoisesti lähettävän sairaalan osastolta vastaanottavan sairaalan osastolle vuoteeseen asti. Kotiutuskuljetuksissa kuljettaja varmistaa aina potilaan turvallisen pääsyn kotiinsa asti. 

Yleisimpiä Paaritaksin asiakkaita ovat selkäkipu-, huimaus- tai erilaisista leikkaushoidoista toipuvat henkilöt, jotka eivät tarvitse hoitoa matkan aikana. 

Yleisimpiä esteitä Paaritaksin käytölle ovat portaikot ja liian ahtaat hissit. Koska kuljettaja toimii yksin on ulkopuolisten avustajien käyttö sekä paarien kantaminen vastuukysymysten vuoksi mahdotonta. Esimerkiksi suonensisäinen nesteytys kuljetuksen aikana ei ole mahdollista.